Syksy on parhaimmillaan. Emäntä kävi Pellen kanssa heti aamusta läheisillä pelloilla luovimassa vastatuuleen. Kauniisti pieni koira (21 kg) lähti hakeutumaan yläpäisesti sängeltä lähelle joen rantaa ja hidasti vauhtia hiipimiseksi. Siitäpä sitten räväytti omatoimisesti kukkopojan lentoon ja veti vielä kunniakierroksenkin siivittäneen linnun perään!!! Onneksi luonnon fasasanit jaksavat lentää sen verran, että emäntä sai seisojan alun vielä helposti pillillä pois luvattomilta teiltä.

Vaikeuskerrointa tuli rutkasti lisää, kun pari minuuttia myöhemmin svedu-Pellen kuonon edestä puskasta lähtikin rusakko! Eipä auttanut emännän äänenavaukset, kun elukka pyrki ristiturvan perään. Onneksi fiksu jänö kaarsi nopeasti takaisin niin, että emäntä pääsi koiran eteen, ja se leikki loppui lyhyeen. Täytynee vissiin vielä muutama kerta treenata... Emäntä tässä mietiskelee, jotta Pellenhän piti olla kuuliainen ja herkkä pentu . Onneksi Junkkariin on vielä vuosi aikaa...

Osallahan Junkkari siellä on just meneillään. Intonkin pentuja on mukana parista yhdistelmästä. Ennen H-hetkeä saavutetuista tuloksista näille korkeuksille on tähän mennessä kantautunut tieto Pruukin Hillan NUO 1 ja Outavainun Brikon NUO 2. Juuri ylituomarikokeen läpäissyt Ms Pärssinen raportoi Hillan haun muistuttaneen viime viikonlopun kokeissa Pohjanmaalla kovasti isänsä tyyliä - saappaat joutuu siis Hillan isäntä kiillottamaan ihan itse. Tsemppiä niin outavainulaisille kuin pruukilaisillekin Junkkariin!

Into nautiskelee isännän kanssa metsästyskaudesta parhaillaan Kuusamossa. Toisin kuin Pudasjärven aloituspäivinä, lintuja kuuluu löytyvän ihan kohtuullisesti, ja kaksikon yhteistyökin tuntuu sujuvan ihan mukavasti. Tosin se joulupöydän metso antaa vielä odottaa itseään...