Tuntumaa kuuluisasta bittiavaruudesta sai emäntä maistaa, kun edellinen versio Inton blogista hävisi ykskaks yllättäen kuin tuhka tuuleen. Suvun villasukkanörtitkin usutettiin sivuston jäljille, mutta no can do :). Ärrrsssytti niin, että emäntä ajatteli olla enää koskaan naputtelematta ainuttakaan hengentuotosta millekään avaruusalustalle, mutta kuten sanottu - vannomatta paras, tässä sitä taas ollaan.

Viimeiset viikot on päästy nauttimaan kunnon talvesta, hiihtokilometrejä on kertynyt jo ihan mukavasti. Into vietti viime viikon hiihtolomaa naisissa Kainuussa. Outavainun Vilma oli leikkinyt pari päivää kunniallisena naisena vaikeasti tavoiteltavaa, mutta ei voinut lopulta vastustaa kiusausta - minkäs sitä luonnolleen voi! Toivottavasti matka oli "vaivan" arvoinen.

Tänään nautiskeltiin fasaanikauden viimeisistä päivistä mukavalla porukalla Olkkosilla. Päivä kului leppoisissa merkeissä hymy huulilla eikä takahampaita tarvinnut kiristellä: riistatöitä tuli mukavasti ja juttua riitti aiheen ympärillä. Mukana oli myös Inton poika Briko, jonka haku kehittyy silmissä. Brikonkin kuonossa komeilee upea kyömy :).

Kevättä kohti mennään.