Eli lomat alkaa olla tältä erää kärsittynä! Isäntä on pakertanut maanrakennusurakkatarjousten kanssa jo viikon. Emännällä on ollut kyllä lomaa vielä ansiotyöstä, mutta viimeinen viikko on täytynyt liimata pylly penkkiin ja kädet näppäimistölle - helkkarin opinnot kun eivät näköjään etene, jos ei niiden eteen tee jotain - lopputyön deadline on 3. elokuuta eli aikaa on vielä... Totta se on - ilman viime tinkaa ei tässä maailmassa hommista tulis yhtään mitään :(.

Koiratkin meinaa vallan pitkästyä - eikö tässä talossa todellakaan tapahdu mitään. Eilen sentään saatiin Sane kotiin kuukauden kielikurssilta Floridasta - ja vissiin ilman sitä influenssaa.

No - kohta alkaa tapahtua. Kyyhkyjahti käynnistyy reilun viikon päästä ja siitähän se sitten repee. Isäntä suunnistaa Inton kanssa jo toistamiseen Ruotsin tunturiin seuranaan Snoka ja Herman. Isännällä pitämättömiä lomia näyttääkin olevan siihen malliin, että jos vaan metsästyslupia pohjoisesta irtoais, aikaa ja intoa (pienellä i:llä) kyllä tuntuis riittävän. Toivottavasti tekopitäjän kotiseurat tekevät hyviä päätöksiä eivätkä rajoita linnun metästystä ihan tyystin.

Kyyhkyjahdista puheen ollen - sitä lajia ei ole kyllä emännän hermorakenteen omaaville tehty. Että herätään aamuyöstä ja hiivitään puskan alle väijyyn. Eikä sanaakaan saa hiiskua - ei edes kahvipulloa avata eikä eväspapereita rapistella! Muutama vuosi takaperin Tito-vainajan eläessä emäntä erehtyi lähtemään mukaan, ja heti tuli sanomista. Kuka sitä nyt jaksaa tuntikausia tuppisuuna istua ja odottaa...